Torstai 22.01.2009
Olipahan keikka... Onko mahdollista jotenkin ryssiä keikkaa, jossa on 5 kpl pikkupurkkeja joita ajetaan 4:llä päätekanavalla, joihin jokaiseen ajetaan oma viive? Periaatteessa siis ihan simppeli puheen vahvistuskeikka, jossa oli jopa 1 kpl langattomia käytössä.
Ilmeisesti tällaisestakin voidaan tehdä hankalaa, kun oikein yritetään. Oli nimittäin sattunu pojille viime viikonloppuna toisaalla sellainen pikku jutska, että oli menny pääteräkkien kannet sekaisin. Oli siis PA päätteiden kannet menny monitoripääteräkin paihin ja päin vastoin. Eihän tuolla periaatteessa muutoin olisi suurta probleemia ollut, mutta kun nuo Xa:n systeemipäätteet on sisäisesti prosessoituja, niin sieltä ei oikein helposti irtoile kuin 1 HF kanava / pääte. Ja jotenkin on semmoinen fiilis, ettei asiakas olisi oikein osannut arvostaa sitä, että puhe toistossa joka toisessa systeemin osassa on vain subbasosaston taajuuksia, joita ei oikein puheessa edes kuule.
Eli siis mulle PITI lähteä pieni monitoripääteräkki, jossa noita kanavia olisi siis 4 kpl, mutta koska sen päätykannet oli Xa-systeemin ja päin vastoin oli varastolla herrain pakatessa kamoja (jotka ihan vaan "osta tie" kävin noukkimassa valmiiksi pakattuina Areenalta) lähtenyt mulle siis väärä räkki.
No ei hätä mitään, takaisin varastolle ja räkkien vaihtopeli käyntiin.
Itse pystytys tuon jälkeen olikin varsin leppoisaa hommaa ja jäi jopa tunnin verran aikaa vaihtaa kamppeet (pukuosastoa ja silleen) ennen vedon alkua.
Heti miltei tapahtuman alkuun oli tuo puhe, joka mun piti siis hoidella, joten sen jälkeen suuntasinkin sitten tuonne Stadin sykkeeseen pariksi tunniksi, ennenkuin palasin purkamaan kamoja tapahtuman päättyessä.
Purku meni ripeästi (jotain 20 minuuttia siitä kun sai aloittaa, siihen kun olin jo noutamassa autoa eteen(okei, olin siis purkanut jo päätepuolen ja silleen, kun kerran piilossa olin)) ja näin ollen hieman reilun 1.5 tunnin päästä purun alusta ajelinkin varastolta jo kotia kohti...
Kuvia en ottanut, kun ei mitään kuvattavaa ollut ja itse istuin koko vedon ajan takatilassa, jonne ei mitään edes nähnyt...
Näihin tunnelmiin, Helsinki kuittaa...
-Katti-
maanantai 26. tammikuuta 2009
maanantai 19. tammikuuta 2009
Ariel & Supremos @ Teuva / Norinkylä
Perjantai 16.01.2009
Käytiin sitten tempaisemassa tuommoinen tervehenkinen pistokeikka Pohojanmualla. Kun kuulin keikkapaikan nimen, ei se paljoa auennut, ennenkuin internetistä (nii-in, sieltä hirveästä sekametelisopasta) etsin ja löysin.
Matkaa oli siis yhteensuuntaan semmoiset reilu 400km ja tietysti takaisin samanmoinen.
Kaikki alkoi perjantaina, kun ajelin hakemaan uuden liidilaulumikin koeajoon ja siitä varastolle pakkailemaan kamoja. Paikasta tiedettiin sen verran, että se on pieni, joten sovittiin että korvamonitorointimeiningillä mennään (niinkuin Supremos aika usein muutoinkin tekee).
Kyytiin lähti PA, Äläysin 16 kanavainen versio, hieman LED-kannuja jne. Joten kamaa ei hirmuisen paljoa ollut ja kamat saikin pakattua niin, että siihen päälle oli hyvä lastata bändin backline lauantaiaamuna.
Lauantai 17.01.2009
Eli lähtö reissuun oli lauantaiaamuna. Oltiin sovittu, että nähdään Musahotellilla kello 9:00, ja kaikki olivatkin paikalla siinä 9:05 mennessä. Ville kävi heittämässä vielä pultit siinä mennessään omalle keikalleen (oli unohtunu nostimien pultit, joilla valot saa sinne ylös kiikkumaan, varaston pöydälle).
Siitä sitten liikkeelle ja ensimmäinen pysähdys olikin Hämeenlinnassa, jossa nautittiin hieman ylikansallisen ruokaketjun antimia ja käytiin kaupassa ostelemassa CD-levyjä alesta. Aikaahan meillä tällä kertaa oli ihan kiitettävästi, koska paikalla piti olla vasta kello 16.
Hämeenlinnasta jatkettiin musiikkia kuunnellen ja sontaa jauhaen kohti Teuvaa, pysähtyen kerran kahville Kyröskoskelle ja sitten vielä tankille Jalasjärven kohdilla.
TomTom päätti vetäistä mielenkiintoisen liikkeen siinä noin 20km ennen pelipaikkaa, ja vaikka kuinka oli valittu että päällystämättömiä teitä vältetään (ei ole kiva veivata kuoppaisia hiekkateitä, jotka usein talvella ovat vielä jäässä, kun on väkeä ja kamaa kuitenkin kyydissä jonkin verran), niin silti semmoinen 8km erikoiskoe oikein extrajäisellä hiekkatiellä koitui kohtaloksemme. Oli muuten nautinto kaukana ajamisesta ko. pätkän aikana, kun tie kävi välillä vielä TODELLA kapeaksi... Tekisikin mieli tietää, että millä ihmeen logiikalla tuommoinen reittivalinta kohdalle sattui...
Keikkapaikan pihalle kaarrettiin aikalailla kello 15:50, vain huomataksemme, että kyllä "valot oli päällä, muttei ketään kotona". kello 15:55, juuri kun olin soittamassa järjestäjälle, kaartoi pihaan oikea autokolonna. Kaikkiaan 5 henkilöautoa tuli pihaan ja ensimmäisestä hyppäsi ulos vanhempi herrasmies, joka kertoi mistä ovesta kamat kannattaa sisään viedä. Sen jälkeen samainen herrasmies osoitti paikan, josta saataisin voimavirtaa.
Juu-u, toden totta. Tila oli OIKEASTI pieni. Laskeskelin, että täyteen ahdettuna sinne menisi ehkä semmoiset 50 henkeä, ja sekin siis silloin kun on bändi vedetty niin taakse kuin mahdollista.
No eipä mitään, laiteltiin rummut sinne ihan taakse, seinää vasten ja backline siihen molemmin puolin. Rumpumikityksessä ei tarvittu standejä kuin haitsussa, koska päätin poimia myös snaren rimmiin kiinnitetyllä mikillä.
Arielin koskettimet siihen rumpujen eteen ja toinen laulumikki (se uusi, joka oli testissä) siihen ihan etulinjaan sitä varten, että siihen voi vetää akkarin kanssa soittaessa.
Olisi varmaan noi Senkun inearit jaksaneet toimia ilman antenniakin, mutta laitoin sen nyt kuitenkin varmuuden vuoksi sinne lavan laidalle. Olihan mulla lähettimet kuitenkin etupäässä sen takia, että pärjättiin pienellä kaukopelillä, jossa ei ollut kuin 16/4 kanavaa.
Kun kamat oli muutoin paikoillaan, ei muuta kuin kuuntelemaan mille ne upouudet Dyniksen päätteet kuulostaa (jos oikein käsitin, ei ko. päätteitä ole vielä virallisesti edes myynnissä), ja hyvältähän ne kuulosti. Aivan kuin subbasosasto olisi herännyt uudelleen eloon ja yläpäätkin olivat niin mahtavan erottelevat ja "raikkaat".
***Äänipiipitys alkaa***
On se vaan kumma, kuinka suuri ero sillä oikein on mitä päätteitä tuolla moottoreina on.
Tuotakin kaiutinsettiä on sen verta paljon tultu ajeltua, että on tullut todettua ero hyvien ja huonojen välillä.
Sitten on näitä tyyppejä jotka ihan oikeasti on sitä mieltä että ei sillä ole väliä onko siellä jotkin saksalaisesta nettimyymälästä halvalla ostetut päätteet, vai nk. "oikeat päätteet". Kunhan tehot vaan täsmää... ...mut ei se vaan oo niin yksinkertaista... Siellä on niitä damping factoreita ja kaikkee muutakin kivaa, plus lisäksi tietty suunnittelun ja rakentamisen laatu...
Tekis mieli sanoa, että kyllä niiden oikein äänifirmojen hinnoissa näkyy myös käytettyjen laitteiden laatu. Vaikka jostain edellämainitusta paikasta saa heidän omaa merkkiään ihan tolkuttoman halvalla euro/watti suhteella, on syytä miettiä miksi näin on... ...tai tietty, jos kaikki käy niin mikäs siinä, mutta kyllä noissa laitteissa vaan ihan oikeastikin on eroa, muuallakin kuin hinnassa ja logossa...
Voin siis taas todeta, että ei niissä mun korvissa vissiin mitään vikaa sitten kuitenkaan ole, vaikka välillä onkin tuo kaiutin setti vaatinut niin hirveää ruuvaamista. Nyt kun tuli kunnon päätteet, niin johan soi, ja vielä pikkuvaivalla.
***Äänipiipitys loppuu***
Tsekki meni kivasti ja nuo korvamonitorit pelastivat monelta pahalta, varsinkin kun tila oli pieni, joten siitä oli sitten hyvä lähteä syömisen kautta hotellihuoneeseen lepäilemään ja keikkaan latautumaan. Kellohan oli syötyämme vasta jotain 19:30 ja keikka alkaisi vasta 22:00.
Hyvissä ajoin ennen keikkaa saavuimme alas, missä oli jotain yhteistoimintaa, ja vaihdoimme paristot monitorien vastaanottimiin. Tämän jälkeen sitten aloiteltiinkin keikka, ihan jopa aikataulussa, sellaisella mukavalla rallilla (emmä noita nimiä koskaan muista), joka lähtee silleen kepeästi, mut yht'äkkiä kasvaa täysiin mittapuihin yhdessä rysäyksessä. Oli mahtavuutta, kun huomasi että soundi toimii ja jengi ihan säpsähti tuossa kohdassa.
Keikka meni erinomaisen hyvin, ainakin teknisesti, ilman mitään ongelmia ja kuulostikin vielä ihan asialliselta tilan huomioiden. Hyvästä soundista pitää kyllä myös kiittää bändiä, joka veti maltillisesti lavalla.
Ja ai niin, kyllä se nyt vaan siltä vaikuttaa että tuo mikki joka kokeilussa oli, taitaa jäädä mun hallintaan. Tykkäsin.
Ainoa tekninen käpy oli keikan loputtua, kun yritin avata muistitikkua (jolle aina tallennan keikat) tietokoneellani, niin sillä ei ollutkaan kyseistä tallennetta, vaikka tallennus oli onnistunut ilman mitään virheilmoituksia koko keikan ajan... ...ikinä ennen ei ole noin käynyt, mut nyt kävi... mikä lie tullu, mut onneksi siihen ei kuitenkaan kuole, tuollaiseen...
Keikan jälkeen pakattiin kamat kasaan ja kyytiin niiltä osin, kuin pakkaseen uskalsi jättää yöksi. Siitä sitten suunnattiin iltapalan kautta saunaan ja lopulta nukkumaan.
Sunnuntai 18.01.2009
Aamulla kun heräsimme, suuntasimme samoin tein aamupalalle, jonka jälkeen pakkasimme kyytiin loput tavarat ja lähdimme ajelemaan kohti kotia. Tällä kertaa emme ihan kaikkia TomTomin sanomisia uskoneet, ja pysyimmekin muutamaa sataa metriä lukuunottamatta pinnoitetulla tiellä koko matkan.
Matka kotiin sujui mukavasti sontaa jauhaessa ja musiikkia kuunnellessa. Pari kertaa matkalla pysähdyttiin ja Musahotellilla oltiin siinä 15 aikoihin, johon jätin bändin backlineineen ja suuntasin itse varastolla purkamaan lastin ja sen jälkeen itsekin kohti kotia...
Kuvia keikasta tulee, kun saan ne purettua kamerasta ulos.
Että sellaista tällä kertaa,
-Katti-
Käytiin sitten tempaisemassa tuommoinen tervehenkinen pistokeikka Pohojanmualla. Kun kuulin keikkapaikan nimen, ei se paljoa auennut, ennenkuin internetistä (nii-in, sieltä hirveästä sekametelisopasta) etsin ja löysin.
Matkaa oli siis yhteensuuntaan semmoiset reilu 400km ja tietysti takaisin samanmoinen.
Kaikki alkoi perjantaina, kun ajelin hakemaan uuden liidilaulumikin koeajoon ja siitä varastolle pakkailemaan kamoja. Paikasta tiedettiin sen verran, että se on pieni, joten sovittiin että korvamonitorointimeiningillä mennään (niinkuin Supremos aika usein muutoinkin tekee).
Kyytiin lähti PA, Äläysin 16 kanavainen versio, hieman LED-kannuja jne. Joten kamaa ei hirmuisen paljoa ollut ja kamat saikin pakattua niin, että siihen päälle oli hyvä lastata bändin backline lauantaiaamuna.
Lauantai 17.01.2009
Eli lähtö reissuun oli lauantaiaamuna. Oltiin sovittu, että nähdään Musahotellilla kello 9:00, ja kaikki olivatkin paikalla siinä 9:05 mennessä. Ville kävi heittämässä vielä pultit siinä mennessään omalle keikalleen (oli unohtunu nostimien pultit, joilla valot saa sinne ylös kiikkumaan, varaston pöydälle).
Siitä sitten liikkeelle ja ensimmäinen pysähdys olikin Hämeenlinnassa, jossa nautittiin hieman ylikansallisen ruokaketjun antimia ja käytiin kaupassa ostelemassa CD-levyjä alesta. Aikaahan meillä tällä kertaa oli ihan kiitettävästi, koska paikalla piti olla vasta kello 16.
Hämeenlinnasta jatkettiin musiikkia kuunnellen ja sontaa jauhaen kohti Teuvaa, pysähtyen kerran kahville Kyröskoskelle ja sitten vielä tankille Jalasjärven kohdilla.
TomTom päätti vetäistä mielenkiintoisen liikkeen siinä noin 20km ennen pelipaikkaa, ja vaikka kuinka oli valittu että päällystämättömiä teitä vältetään (ei ole kiva veivata kuoppaisia hiekkateitä, jotka usein talvella ovat vielä jäässä, kun on väkeä ja kamaa kuitenkin kyydissä jonkin verran), niin silti semmoinen 8km erikoiskoe oikein extrajäisellä hiekkatiellä koitui kohtaloksemme. Oli muuten nautinto kaukana ajamisesta ko. pätkän aikana, kun tie kävi välillä vielä TODELLA kapeaksi... Tekisikin mieli tietää, että millä ihmeen logiikalla tuommoinen reittivalinta kohdalle sattui...
Keikkapaikan pihalle kaarrettiin aikalailla kello 15:50, vain huomataksemme, että kyllä "valot oli päällä, muttei ketään kotona". kello 15:55, juuri kun olin soittamassa järjestäjälle, kaartoi pihaan oikea autokolonna. Kaikkiaan 5 henkilöautoa tuli pihaan ja ensimmäisestä hyppäsi ulos vanhempi herrasmies, joka kertoi mistä ovesta kamat kannattaa sisään viedä. Sen jälkeen samainen herrasmies osoitti paikan, josta saataisin voimavirtaa.
Juu-u, toden totta. Tila oli OIKEASTI pieni. Laskeskelin, että täyteen ahdettuna sinne menisi ehkä semmoiset 50 henkeä, ja sekin siis silloin kun on bändi vedetty niin taakse kuin mahdollista.
No eipä mitään, laiteltiin rummut sinne ihan taakse, seinää vasten ja backline siihen molemmin puolin. Rumpumikityksessä ei tarvittu standejä kuin haitsussa, koska päätin poimia myös snaren rimmiin kiinnitetyllä mikillä.
Arielin koskettimet siihen rumpujen eteen ja toinen laulumikki (se uusi, joka oli testissä) siihen ihan etulinjaan sitä varten, että siihen voi vetää akkarin kanssa soittaessa.
Olisi varmaan noi Senkun inearit jaksaneet toimia ilman antenniakin, mutta laitoin sen nyt kuitenkin varmuuden vuoksi sinne lavan laidalle. Olihan mulla lähettimet kuitenkin etupäässä sen takia, että pärjättiin pienellä kaukopelillä, jossa ei ollut kuin 16/4 kanavaa.
Kun kamat oli muutoin paikoillaan, ei muuta kuin kuuntelemaan mille ne upouudet Dyniksen päätteet kuulostaa (jos oikein käsitin, ei ko. päätteitä ole vielä virallisesti edes myynnissä), ja hyvältähän ne kuulosti. Aivan kuin subbasosasto olisi herännyt uudelleen eloon ja yläpäätkin olivat niin mahtavan erottelevat ja "raikkaat".
***Äänipiipitys alkaa***
On se vaan kumma, kuinka suuri ero sillä oikein on mitä päätteitä tuolla moottoreina on.
Tuotakin kaiutinsettiä on sen verta paljon tultu ajeltua, että on tullut todettua ero hyvien ja huonojen välillä.
Sitten on näitä tyyppejä jotka ihan oikeasti on sitä mieltä että ei sillä ole väliä onko siellä jotkin saksalaisesta nettimyymälästä halvalla ostetut päätteet, vai nk. "oikeat päätteet". Kunhan tehot vaan täsmää... ...mut ei se vaan oo niin yksinkertaista... Siellä on niitä damping factoreita ja kaikkee muutakin kivaa, plus lisäksi tietty suunnittelun ja rakentamisen laatu...
Tekis mieli sanoa, että kyllä niiden oikein äänifirmojen hinnoissa näkyy myös käytettyjen laitteiden laatu. Vaikka jostain edellämainitusta paikasta saa heidän omaa merkkiään ihan tolkuttoman halvalla euro/watti suhteella, on syytä miettiä miksi näin on... ...tai tietty, jos kaikki käy niin mikäs siinä, mutta kyllä noissa laitteissa vaan ihan oikeastikin on eroa, muuallakin kuin hinnassa ja logossa...
Voin siis taas todeta, että ei niissä mun korvissa vissiin mitään vikaa sitten kuitenkaan ole, vaikka välillä onkin tuo kaiutin setti vaatinut niin hirveää ruuvaamista. Nyt kun tuli kunnon päätteet, niin johan soi, ja vielä pikkuvaivalla.
***Äänipiipitys loppuu***
Tsekki meni kivasti ja nuo korvamonitorit pelastivat monelta pahalta, varsinkin kun tila oli pieni, joten siitä oli sitten hyvä lähteä syömisen kautta hotellihuoneeseen lepäilemään ja keikkaan latautumaan. Kellohan oli syötyämme vasta jotain 19:30 ja keikka alkaisi vasta 22:00.
Hyvissä ajoin ennen keikkaa saavuimme alas, missä oli jotain yhteistoimintaa, ja vaihdoimme paristot monitorien vastaanottimiin. Tämän jälkeen sitten aloiteltiinkin keikka, ihan jopa aikataulussa, sellaisella mukavalla rallilla (emmä noita nimiä koskaan muista), joka lähtee silleen kepeästi, mut yht'äkkiä kasvaa täysiin mittapuihin yhdessä rysäyksessä. Oli mahtavuutta, kun huomasi että soundi toimii ja jengi ihan säpsähti tuossa kohdassa.
Keikka meni erinomaisen hyvin, ainakin teknisesti, ilman mitään ongelmia ja kuulostikin vielä ihan asialliselta tilan huomioiden. Hyvästä soundista pitää kyllä myös kiittää bändiä, joka veti maltillisesti lavalla.
Ja ai niin, kyllä se nyt vaan siltä vaikuttaa että tuo mikki joka kokeilussa oli, taitaa jäädä mun hallintaan. Tykkäsin.
Ainoa tekninen käpy oli keikan loputtua, kun yritin avata muistitikkua (jolle aina tallennan keikat) tietokoneellani, niin sillä ei ollutkaan kyseistä tallennetta, vaikka tallennus oli onnistunut ilman mitään virheilmoituksia koko keikan ajan... ...ikinä ennen ei ole noin käynyt, mut nyt kävi... mikä lie tullu, mut onneksi siihen ei kuitenkaan kuole, tuollaiseen...
Keikan jälkeen pakattiin kamat kasaan ja kyytiin niiltä osin, kuin pakkaseen uskalsi jättää yöksi. Siitä sitten suunnattiin iltapalan kautta saunaan ja lopulta nukkumaan.
Sunnuntai 18.01.2009
Aamulla kun heräsimme, suuntasimme samoin tein aamupalalle, jonka jälkeen pakkasimme kyytiin loput tavarat ja lähdimme ajelemaan kohti kotia. Tällä kertaa emme ihan kaikkia TomTomin sanomisia uskoneet, ja pysyimmekin muutamaa sataa metriä lukuunottamatta pinnoitetulla tiellä koko matkan.
Matka kotiin sujui mukavasti sontaa jauhaessa ja musiikkia kuunnellessa. Pari kertaa matkalla pysähdyttiin ja Musahotellilla oltiin siinä 15 aikoihin, johon jätin bändin backlineineen ja suuntasin itse varastolla purkamaan lastin ja sen jälkeen itsekin kohti kotia...
Kuvia keikasta tulee, kun saan ne purettua kamerasta ulos.
Että sellaista tällä kertaa,
-Katti-
keskiviikko 7. tammikuuta 2009
Uusi vuosi, uudet kujeet...
Jaahasta, tästähän tämä sitten lähtisi, tämäkin vuosi.
Vielä on rauhallista ja vuosiakin sai täyttää ystävien kesken, mutta normaali sutinat käynnistynee tuossa viikon, parin sisällä. Niistäpä sitten lisää silloin.
Ei muuta kuin kaikille kovasti parempaa alkanutta vuotta ja olkoot keikkadösässä vietetyt kilometrit lukuisat.
-Katti-
Vielä on rauhallista ja vuosiakin sai täyttää ystävien kesken, mutta normaali sutinat käynnistynee tuossa viikon, parin sisällä. Niistäpä sitten lisää silloin.
Ei muuta kuin kaikille kovasti parempaa alkanutta vuotta ja olkoot keikkadösässä vietetyt kilometrit lukuisat.
-Katti-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
