tiistai 15. heinäkuuta 2014

Kesää mennään jo hyvää vauhtia...

...itselleni vaan tää kirjoittaminen tuntuu tuottavan ongelmia...

Tälle keväälle / kesälle on ehtinyt tulla jos jonkinmoista eteen... on ollut erilaisia firmakisoja ja festareita, bändivetoja ja kaikkea mitä tällä alalla vastaan voi tulla...

Bändihommista sen verran että tarkoituksena olisi kiertää jatkossa MIAU-yhtyeen kanssa. Keväällä tuossa jo oli gaala-vetoa, PA-treenejä, IEM-räkin rakennusta ja kaikkea sellaista. Nyt on vaan kesällä niin paljon kaikkia festarivetoja, että joudun pitämään itseni tuosta bändistä telakalla syksyyn saakka.

Tänä kesänä on tullut jo vastaan jos jonkinmoista. Kävi tuossa Maailmakin Kylässä, oli Juberfestiä ja käytiin laittamassa ZZ Topille stereot mukavasti tuolla Oulussa ja itse hoitelin samalla lämppärien monitorikuuntelut jiiriin. Leppoisa reissu, hyvällä porukalla...
ZZ Top reissun jälkeen oli Provinssirock jossa itse siis taiteilin Rumba-lavan monitoripäässä Koslosen Aleksin kanssa. Aleksin kanssa ei aiemmin ole töitä tehtykään, mutta hyvin tultiin juttuun ja homma pelas.

Provinssin jälkeen napsahtikin taas systeemisepän ja etupäänvahdin tontti Summer Up -festivaalin 2-lavalla. PA:na ranskalaista KARAa ja bassoja sillai sopivasti. Tiskinä Midaksen Pro-sarjaa, joten ei ahdistanut itseäni ainakaan...

Summer Upin jälkeen oli Helsinki Popshow ja sen monitoritoteutus. Taas kerran kamat sitä millä on kiva vetää, eli nurkkina d&b:n M4:sia, sidefilleinä B2+2xC7 combo, rumbusubeina C7:aa ja tiskinä DiGiCon D5... ...ja juu, D5 on vanha ja kaikkea, mut mä diggaan siit silti itse kovasti.
Lavalla muissa äänitehtävissä oli mulla ihan loistoryhmä. Esa vastasi langattomista, pätsistä ja taustoista, Markun mikittäessä. Keulassa Ame. Ei paljon mukavammin olis voinut mennä.
Melkoinen museohan toi keikka oli, koska PA:na oli L-Acousticsin VDoscia ja mulla tosiaan tiskinä toi D-femma, mutta ihan millon vaan otan noi museokamat käyttöön ennemmin kuin monen tällä vuosikymmenellä julkaistun tuotteen...

Stadion kiepauksen jälkeen kävin tekemässä sellaiset pienet blues-festarit tuolla Tirmossa. Kovin erikoismeininki, koska olin ainoa tekniikkatoimittajan työntekijä ja muut teknikot tuli "talolta", mut maaliin mentiin, vielä aikataulussa ja hymyillen...

Tällä hetkellä istun himassa ja huomenna mentäis taas. Nyt on tällä viikolla psyyke koetuksella kun tulee ne nuorisomusiikkifestivaalit eteen. Eilen tosiaan pakattiin kamat. KARAa taas yläkertoina se 9 kpl / siida, mut bassoo onkin sit vähän tykimmin. Kaikkiaan 12kpl SB28:ja. Noh, pitäis ainakin tömähtää discon :)

Mut näihin tunnelmiin tällä haavaa, ja koetetaan saada päivitystä aikaiseksi taas vähän useammin :)
-Katti-

perjantai 23. elokuuta 2013

Olohuonekin voi olla keikkamesta…

Tässä on ollut melko erikoinen pari viikkoinen tuon Porisperen jälkeen…

Ensin näytti ettei ole oikein mitään, which was nice kun tuo nuorempi sälli lähti ekaluokalle ja kaikkea, niin sai sit olla himassa lasten kanssa lahoamassa, mutta sit alko tapahtuu…

Tällä hetkellä siis kirjoitan tätä pätkää Orjiksen varastolla, jossa olen pakkaillut viikonlopun rykäisyä varten tänään ääniasioita. OK, kävin minä vähän golffiakin pelaamassa, mutta ei siitä sen enempää… Ei niin hyvä kierros ollut kuitenkaan, vaikkei ihan paskakaan Iloiset kasvot

Keskiviikkona julisteltiin koulurauha koko maahan tuolta Kirjurin Lokkilavalta. Tuttu paikka, tuttu meininki, paitsi että tällä kertaa mentiin kello 05:00 bygaamaan ja varastolla oltiin jo takaisin kello 17:00. Ei mikään paha päivä siis ollenkaan… Hämmensi vaan kovin kun olin saunassa sillai kello 18:30 Iloiset kasvot

Mutta palatakseni tuohon otsikon aiheeseen. Kävin viime viikolla riipaisemassa tuommoisen olohuonekeikan, jossa siis esiintymässä oli Irina.

Kyseessä oli semmoinen rivitalo kolmio, jossa oli niin kuin olohuone /  tupakeittiö. Neliöitä ei ihan hirmuisesti liikaa Iloiset kasvot

Alkuperäinen tieto oli että Irina tulisi kitaristin, ja EHKÄ basistin ja cajonin soittajan kanssa. Noh, niissäkin olisi tavallaan ollut sovittaminen, mutta lopulta ovesta tuli siis 2 kitaristia, basisti, cajonisti (rumpali tolloille) ja kiipparisti… …siinä sitä sitten oltiin…

Ensimmäiseksi alettiin nostamaan kattokruunua ihan nippusiteiden avulla ylöspäin, että saatiin kiipparisti sopimaan jonnekin. Toinen kitaristi istui nurkkaan PA:n taakse ja toinen kitaristi sekä basisti sohvalle. Rumpali istui cajoninsa päälle sinne ihan olohuoneen nurkkaan, johon olin myös päätteet sijoittanut Iloiset kasvot

Kaikki saatiin sopimaan kivasti kuitenkin loppujen lopuksi ja checkikin tehtyä.

Keikalla oli kovinkin intiimi ja lämmin tunnelma, kun 10 paikalle päässyttä yleisön jäsentä nautti tilanteesta 100%:sti.

Parastahan keikassa minun kannaltani oli se, että koska se tapahtui asunnossa, oli sen oltava aikaisin ja olinkin kotimatkalla jo 20:00 jälkeen Iloiset kasvot

Täältä tuli otettua pari valokuvaakin, mutta ei ne häävejä olleet. Ennemmin kannattaa käydä tsekkaamassa niitä tuolta UpCiderin FB-sivulta…

-Katti-

maanantai 12. elokuuta 2013

Kesäkuulumisia...

Jahans, sitä on sitten ilmeisesti pidetty melkoisen pitkä tauko, kun jo ihan lähestytään mitä erilaisimmin keinoin allekirjoittanutta ja pyydetään tekstejä.

Pahoitteluni kaikille osallisille, ja osattomille, että on jäänyt tämä kirjoittelu kovin katkonaiseksi. Suurin syy siihen on, että nyt ei ole oikeasti mitään erikoista tapahtunut tämän kesän aikana.

Keikkoja on tehty. On ollut festivaaleja, yritystapahtumia, ulkomaanjuttuja... ...oikeastaan kaikkea mitä vaan keksiä saattaa.

Eikä noissa oikeastaan missään ole mitään sen erikoisempaa tapahtunut, mistä nyt mitään kunnollista jutun tynkää saisi aikaiseksi, jollei laske sitä että Karmarockissa tänä vuonna Paprikat sai vetää koko setin :)
Niin ja se EAW:n 730 ei olekaan mikään paska PA, varsinkaan nyt kun siihen on se uusi prossu olemassa :)

Ehkä fyysisesti rankin pätkä koko kesänä oli juuri tuo Karmarock-SK140v-Porispere pätkä, jossa mentiin ilman vapaita semmoiset 13 päivää putkeen. Meinasi olla nimittäin takki melko tyhjä kun kotiin löysi.

Tehtiin sitä heinäkuussa toki Summer Up -festivaalia Lahdessa ja koko kansan Tangomarkkinoita Seinäjoella. Leppoisia reissuja kuitenkin molemmat, vaikka Summer Upissa purun ansiosta meinasi viimeiselle päivälle hieman pituutta tullakin...

Taas kerran on ollut allekirjoittaneella ilo työskennellä kesä mahtavien ammattilaisten kanssa. Kiitos kaikille teille!

Syksyn mittaan yritetään taas ottaa itseä niskasta kiinni tänkin päivittelyn kanssa.
-Katti-

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Päivitystä… …tai ainakin päivästelyä…

Jaa-a. Tätä kirjoittaessani istun Turun Konserttitalon “bäkkärillä”. Täytyy sanoa, että tää mesta on jotenkin pahinta kiinalaista kidutusta pitkään aikaan. Mä luulen et meidän vedon viimeiset kaiut soi täällä vielä ens viikollakin…

Mutta palataas hieman taakse päin.
Tää vuosi alkoi hieman turhankin leppoisasti. Taisi olla tammikuussa kaikki 3 keikka, joista yhteensä kertyi joku 8 tai 9 työpäivää. Se tarkoitti sitä että kaikki limiitit ylitettiin ja kotona rötvättiin…
…yksi noista oli Silja Europan neitsyysristeily Helsingistä Tallinnaan, missä oltiin Lauran kanssa. Voi yhden kerran sitä sekoilun meininkiä mikä tolla risteilyllä oli. Kukaan “talon” väestä ei tiennyt yhtään mitään mistään, ja kaikki oli hakusessa. Mm. rekat tuli laivasta perä edellä ulos, kun eihän Europa tohon Länsissatamaan pääse kuin yksin päin. Autoa ei laivaan saanut enää jättää, vaan load-innin jälkeen piti auto viedä pitkäaikaisparkkiin, ja sehän se mielenkiintoiseksi muutti aikataulutuksen…
Ainoo oikeesti positiivinen asia oli messin safka, joka oli selvästi vielä Ruotsin reitin jämiä… …eiköhän ne siihen kaalijohdannaiseen palaa, kun varastot ehtyy Leveä hymy

Helmikuussa hieman jo piristyi ja alkoi päästä työntekoon taas kiinni. Tuli uusia asiakkaita, ja yhteistyökumppaneita matkan varrelle, ja kevät alkoi näyttää hieman piristymisen merkkejä. Oli koulutustakin ja kaikkee.

Tuli käytyä helmikuussa Pakkahuoneellakin raapimassa monitoreja. Mikäs se siellä on töitä tehdessä, oikeinkin mainio mesta, hyvät fasiliteetit ja asiallinen paikan henksu. Katsotaan jos vaikka lisää olisi tulossa jollain aika jänteellä.

Mutta maaliskuu oli oikeastaan vasta ensimmäinen normaali työkuukausi. Pääasiallisesti maaliskuun keikat oli erilaisia firmakisoja, mutta osui matkalle yksi rundin pätkäkin HateFormin poikain kanssa Pohjoiseen, sekä hieman erikoisempi keikka Lappeenrannassa, jossa tehtiin siis Via Crusix.

Ehkä mieleenpainuvimpia juttuja tässä keväässä on ollut juuri tuo HF:n rundi, joka siis mentiin talon kamoilla. Minun osaltani siis varsin leppoisaa menoa, kunhan osasi luovia, koska tuo 14 kanavaa rumpuasioita aiheuttaa jo sen, että noiden pienempien, ja osan isompiakin, paikkojen mikkikalusto loppuu kesken, ja joutuu oikeesti miettimään et mikä se on se juttu, minkä haluaa toistaa tötteröistä.

Lisäksi tuolla rundilla tuli nukuttua hieman erikoisemmassa majoituksessa. Kyseessä oli moottoripyöräkerhon klubi, eikä siinä mitään, mutta tää ko. seura on supporttiklubi toiselle näistä isoista. Ei siitä kuitenkaan sen enempää, kun en halua tulla leimatuksi mihinkään suuntaan, koska minulla ei minkäänlaisia suhteita kumpaankaan ole. Tuolla vain sattui majoitus olemaan tämänkaltainen keikkajärjestäjän järjestämänä…

Huhtikuussa on ehditty tekemään yhdet yhtiökokoukset ja yksi Brädin keikka Laitilan Kievarissa. Toi mesta menee niin Kekkos-mestoihin ettei mitään järkee.
Keikka itsessään meni oikeinkin mukavasti, ja allekirjoittanut ajoi siis lamputkin siinä samalla. Pienihän toi paikka oli, ja lavalle ei oikeastaan mitään sopinut, mutta tuommoinen pikkupumppu kuitenniin…

Tänään ei tila lopu kesken ja kaiun tarjoaa talo mutta kyllä se purku tulee tänäänkin vielä vastaan…

Näihin tunnelmiin tällä kertaa,
-Katti-

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Loppu vuosi… …vuoden loppu… …mut ei kuitenkaan maailmanloppu, vaikka sitäkin odoteltiin…

Jaa-a… Tovi jos toinenkin on taas vierähtänyt tässä välissä, ja nyt en voi sanoa että syynä olisi ollut mikään muu kuin laiskuus…

Mitäs kaikkea tässä nyt on tapahtunutkaan?

Noh, mm. seuraavanlaisia kommelluksia on tullut vastaan…

Kävin ruuvaamassa monitoreja iPhone5:sen julkistuksessa Monroen Michaelille ja bändilleen, on ollut jos jonkin moista firmakisaa… …tuli vietettyä aikaa Talentin saliäänen parissa Baronalla sun muuta…

Oltiinhan me tekemässä myös autojen “mallinäytöstä” Merikaapelilla, sekä parit messutkin on sattuneet vielä loppuvuoteen.

Tehtiin yhdet melkoiset pikkujoulut myös tuossa marras-joulukuun taitteessa. Tai siis oli vissiin 3:t pikkujoulut, joissa meininki oli se, että oli erillinen rakennus ja purkutiimi, sekä sitten vetotiimi, johon itse kuuluin.

Myös jouluisia ja isänmaallisia juttuja on sattunut matkan varrelle. Olin mukana Helsingin joulukadun avajaisissa, HYY:n itsenäisyyspäivän vastaanotossa Senaatintorilla sekä lukuisissa pikkujouluissa ja firmapirskeissä.

Joulukuun suurin osa tuli ehdottomasti kuitenkin Kuului Laulu Enkelten –rundista johon siis pääsin ilokseni teknikoimaan. Kaikkiaan 8 eri paikkaa käytiin, jotka pääasiallisesti oli kirkkoja mutta osui matkalle myös 2 konserttisalia ja yksi kirkoksi vihkitty kasvihuone, johon oli kirkko rakennettu.

Tämä rundi oli sitä silkkaa parhautta. Olen etuoikeutettu kun pääsin tuollaisen ryhmän kanssa kiertämään. Kiitos teille kaikille mukana olleille vielä kerran! Olitte parhautta!

Toinen iso proggis jossa olin joulukuussa mukana oli Järvenpäätalossa esitetyn joulukonsertin televisiointi. Rännejä mulle tuli 02R:ään kaikki 40 kappaletta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan oli tulossa 44 kanavaa, mutta pieniä muutoksia tuli matkan varrella, mikä ei minua kyllä haitannut yhtään.

Nyt näin joulun turvottamana ja maailmanlopun, tai siis odotetun sellaisen, jälkeen onkin hyvä suunnata eteenpäin, kuin mummo lumessa…

Näihin tunnelmiin (kuvia ehkä tulossa, tai sitten ei… …ei voi tietää vielä) erinomaista vuotta 2013 kaikille Teille!
-Katti-

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Porispere, erikoishommaa sekä firmakisaa

Karmarockin jälkeen oli vuorossa kesän viimeinen isompi rykäisy, Porispere.

Tähän kisaan oli varattuna kaikkiaan 1,5 rakennuspäivää. Olihan meillä kaksi ihan isoa lavaa hoideltavana, joista itse otin haltuun päälavana toimineen Lokkilavan monitorit Henkan toimiessa mikkimanuna.

lokki

Alunperin oltiin siinä käsityksessä, että bändeiltä pääasiallisesti tulisi omat monitorisepät, mutta festarit on elämää ihmeellisempiä…
”pääsin” itse tekemään kaikkien ulkomaisten, sekä suurimman osan kotimaistenkin monitoreista. PMMP, HYI, Stam1na, Amorphis, Robin ja Chisu oli ainoat joille en tehnyt itse monitoreja. Toisin sanoen lauantai oli mulle kaikkein leppoisin päivä… …tai olisi ollut ilman niitä norjalaisia, joilla oli se 19 rumpukanavaa ja kiertuemanageri seisoi mun edessä koko keikan niin etten nähnyt popparista oikein vilaustakaan, jollen noussut penkille seisomaan…

satyricon

…noh mikäs siinä, töitähän sinne oli lähdetty tekemään eiks je?

Kaikkiaan kulmia mulla oli 10 kpl, joiden lisäksi oli sidefillit ja rumpufilli. Kaikkiaan ryhmiä, sidefillit mukaanlukien, taisi olla parhaillaan menossa semmoiset 11 kpl, eli melkoinen setti kaikkiaan…

Harmillista sinällään, että sade ilmeisesti säikytteli ihmisiä pois, ja ihan sellaista väen tungosta kun toivottiin ei perjantaina ja lauantaina nähty… Siis kyllähän siellä porukkaa oli, niin kuin tuosta ekasta kuvasta ylläpäin voi nähdä, mutta enemmänkin olis voinu olla… …toisaalta sunnuntaina auringon helliessä sitä väkeä sitten olikin ihan kivasti Iloiset kasvot

ryhmaa

Porisperen jälkeen vuorossa olikin ensin lavan rakennus puuhat Lipsasen Ilkan mökille joita seurasi Alahärmän Power Truck Show ja messurakennus. …ja niinkus ensimmäisestä kuvasta näkyy niin hauskaahan meillä siellä oli Iloiset kasvot

kuva1

kuva2kuva3

Messujen rakennusta seuraavana oäivänä riivittiin pois se mökille pusattu lava ja järjesteltiin hieman varastoa, jonka jälkeen lähdettiin seuraavana päivänä purkamaan se messuosasto pois.

Poriin saavuttiin lopulta joskus puolenyön aikaan ja allekirjoittanut hyppäsi bussiin, joka vei minut kotia…

…mutta vain muutamaksi päiväksi ennen syksyn ensimmäisiä firmakisoja.

Kyseessä oli erään ison kotimaisen firman synttärit Turussa, VPK-talolla.

Tuota VPK-taloahan ei ole suunniteltu lainkaan tapahtumien järjestämistä varten ja niinpä siellä joutuu virkkaamaan vähän kaikkea ja paljon.

Tämän takia rakennukseen olikin varattu ylimääräisiä ukkoja ja aikaa reilusti (kaikkiaan semmoiset 8,5 tuntia deadlineen).

Rakennus, ja itse tilaisuuskin meni aivan mahtavasti. Asiakas, ja heidän asiakkaansa tykkäsi.

Ainoa asia jonka olisi voinut näin jälkiviisaana hoitaa toisin, olisi ollut se että meille olisi tullut tuore C-kortillinen kuski purkuun, tai purun loppuun.

Maaliin päästiin näinkin, ja oma vikahan tuo oli kun ei tullut ajateltua cryytä hankkiessa, eli ei siitä sen enempää. Iloiset kasvot

Kaikin puolin kesästä jäi oikein positiivinen fiilis, Joensuun reissusta huolimatta, ja tän kesän Orjis-cryyn kanssa on käyty läpi melko paljon ja kaikkea… …ja joka jätkän otan milloin vaan hommiin mun kanssa…

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin,
-Katti-

(copyright/kuvat Minka Matikainen)

Ukkosta ilmassa

Kirjuri Classicin rakennus meni ilman sen kummempia hässäköintejä ja siitä sitten jatkettiinkin Harjavaltaan kohti Karmarockia.

Tänä vuonna kasattiin ihan oikea lava, eli siis tuo Orjiksen 6x5m katto ja dekki 2-lavaksi, Harjavallan kaupungin (?) omistaman rekan perävaunun toimiessa edelleen päälavana.

Itse siis työskentelin rekan lavalla monitoripäässä, ja hommat oli sinällään varsin hyvin lapasessa. Olihan meillä sentään ihan ihka oikea rakennuspäivä, joskin siitä iso osa kului 2-lavan rakennukseen.
Itse vetopäivän aamuna ei mitään isompia ollut ihmeteltävänä ja kaikki vedot lähti meidän lavalla ihan ajallaan ja ongelmitta.

Bändeistä jäi mieleen Regina, joka siitäkin huolimatta että ei ollut mun musaa, vakuutti kyllä tasollaan ja ammattimaisuudellaan.

Semmoinen mainitsemisen arvoinen asia ko. päivästä kuitenkin on, että allekirjoittanut joutui puhaltamaan koko festarit päättäneen Paprika Korpsin keikan poikki 1,5 biisin jälkeen. Syy tähän oli sama kuin miksi Dingon keikka pistettiin samana iltana Turussa poikki, eli ukkonen.

Tuo rekan lava kun ei ole millään muotoa maadoitettu ja ukkonen alkoi jytistä ihan joka puolella, niin ajattelin että on ehkä paras pistää homma poikki ettei käy heikosti. Varsinkin kun lavan katolle oli vielä kasattu screeni joka olisi toiminut oikein komiana antennina ja ukkospyydyksenä.

Bändi ei oikein ensin ymmärtänyt kun hyppäsin keskelle lavaa ja ilmoitin et veto poikki. …noh lopulta ymmärsivät ja olivat kovin vihaisia kun niin tehtiin…

10 minuutin kuluttua keskusteltiin asiasta bändin kanssa kaikessa rauhassa, jolloin he tajusivat tilanteen vakavuuden…

Noh, loppu hyvin, kaikki hyvin ja kerrankos sitä festarit on katkaistu ukkosen takia. Mieluummin niin kuin että jotain olisi tapahtunut…

Näihin tunnelmiin,
-Katti-